Hallintoneuvoston syyskokous sekä Jalkaväen vuosipäivä Uudenmaan Prikaatissa 17.-18.11.2016

Jalkaväen säätiön hallintoneuvosto ja hallitus kokoontuneena yhteiskuvaan UUDPR:n upseerikerholla

Ennen kokousta Uudenmaan Prikaatin komentaja, kommodori Kjell Törner kertoi kokoukseen osallistujille prikaatinsa nykytilasta ja kehitysnäkymistä. Hänen jälkeensä jalkaväen tarkastaja, eversti Heikki Taavitsainen piti esityksen Maavoimien ja erityisesti jalkaväen kehityksestä ja tulevaisuuden haasteista.

Uudenmaan Prikaatin esittely käynnissä

Vilkasta keskustelua jalkaväki-illan päivällisellä. Kasvot kameraan vasemmalta hallintoneuvoston puheenjohtaja, kenraalimajuri Juha-Pekka Liikola, Uudenmaan Prikaatin komentaja, Kjell Törner sekä hallintoneuvoston jäsen, toimitusjohtaja Kim Kaskiaro. Selin vasemmalta, jalkaväen tarkastaja, eversti Heikki Taavitsainen, hallintoneuvoston jäsen, teollisuusneuvos Erkko Kajander sekä hallituksen jäsen, eversti Markku Manninen

Vuosipäivän vietto 18.11. aloitettiin seppeleenlaskulla Tammisaaren hautausmaan sankarihaudoilla

Päiväjuhlan kahvitilaisuus

Jalkaväen tarkastaja, eversti Heikki Taavitsainen pitämässä juhlapuhetta vuosipäivän päiväjuhlassa

Jalkaväen säätiön hallintoneuvoston sääntömääräinen syyskokous järjestettiin Jalkaväen vuosipäivän (18.11.) viettoon liittyen Uudenmaan prikaatin Upseerikerholla perjantaina 17.11.2016. Kokoukseen osallistui hallintoneuvoston puheenjohtajan, kenraalimajuri (evp) Juha-Pekka Liikolan johdolla yksitoista jäsentä.

Säätiön hallitus oli kokonaisuudessaan paikalla puheenjohtajansa, eversti (evp) Jari Kytölän johdolla. Naistoimikuntaa edustivat sen puheenjohtaja Heidi Aho sekä rouva Soilikki Viljanen.

Päiväjuhlassa pitämässään puheessa jalkaväen tarkastaja, eversti Heikki Taavitsainen totesi, että toimintaympäristömme muutos vaatii uusia toimia kaikilta turvallisuusviranomaisilta ja että viimeaikaiset kriisit maailmalla ja lähialueillamme ovat osoittaneet ennakkovaroitusajan lyhentyneen ja asevoimien käytön keinovalikoiman kasvaneen. Tarkastajan mukaan tämä vaatii entistä paremman tilannetietoisuuden lisäksi myös kykyä vastata nopeasti syntyviin monimuotoisiin uhkiin.

Sotilaallisen voiman käyttö ja siinä tarvittavien valmiuksien luominen ja ylläpito on puolustusvoimien ydintoimintaa. Suurimpana puolustushaarana Maavoimien rooli on tässä keskeinen. Maavoimat vastaa valtakunnan maa-alueen puolustamisesta, antaa virka-apua ja tukee muita viranomaisia yhteiskunnan elintärkeiden toimintojen turvaamisessa sekä vastaa osallistumisesta Maavoimille käskettyihin kriisinhallintaoperaatioihin ja muista käsketyistä kansainvälisistä tehtävistä. Tehtävien ja tavoitteiden saavuttamisessa korostuu myös eri puolustushaarojen yhteisesti rakennettavien suorituskykyjen käyttövalmius, jotta syntyy riittävä pidäke- ja torjuntakyky.

Puolustusratkaisuamme tarkasteltaessa on maavoimien pääaselajilla, jalkaväellä, edelleen keskeinen merkitys. Jalkaväkeä tarvitaan erikoisoperaatioissa, puolustuskyvyn osoittamisessa, maa-alueiden tai asutuskeskuksien hallussapidossa tai valtaamisessa, vaikkakin eri puolustushaarojen ja erilaisten kauaskantoisten asejärjestelmien teho ja merkitys on kasvanut.

Koko puhe on luettavissa tästä linkistä.

Päiväjuhlan yhteydessä palkittiin vuoden jalkaväen kehittäjänä kapteeni Tomi Kalliosaari Maasotakoulusta hänen merkittävistä ansioistaan rynnäkköpanssarivaunu BMP-2 modernisointihankeen käyttöönoton valmistelussa ja kenttäkokeissa. Kapteeni Kallliosaarelle luovutettiin Jalkaväen säätiön stipendi ja lisäksi hänelle myönnettiin Jalkaväen ansioristi.

Vuosipäivänä palkittiin tunnustuksena ansioista jalkaväen hyväksi Jalkaväen ansioristillä soljen kera

  • komentaja Juha Torkkeli (MERIVE)
  • kapteeni (res), toimitusjohtaja Veli-Heikki Saari (Säätiön hallitus)

sekä Jalkaväen ansioristillä

  • everstiluutnantti Pekka Purtonen (PSPR)
  • liiketoimintajohtaja Mika Kari (Patria Land Systems)
  • majuri Ville Kalliokoski (MAAVE)
  • kapteeni Simo Raunio (MAAVE)
  • kapteeni Tomi Kalliosaari (MAASK)

Vuosipäivän viettoon liittyen Jalkaväen säätiön hallitus julkaisi kaikki vuosina 1961–2013 julkaistut 29 Jalkaväen vuosikirjaa on digitoituina ja tallennettuina pdf-muodossa Jalkaväen säätiön ja Jalkaväkimuseon verkkosivuille.

Eversti (evp) Liimatta totesi digitoitujen kirjojen julkistamispuheessaan muun muassa:

Koko olemassaolonsa ajan Jalkaväen säätiön tarkoituksena on ollut maamme pääaselajin, jalkaväen kehityksen kaikinpuolinen edistäminen. Tähän tehtävään liittyen jalkaväen säätiö on tänä päivänä saattanut loppuun pitkäaikaisen hankkeen: Kaikki vuosina 1961–2013 julkaistut 29 Jalkaväen vuosikirjaa on digitoitu ja tallennettu pdf-muodossa Jalkaväen säätiön ja Jalkaväkimuseon verkkosivuille. Työn lopputulos sopiikin erinomaisen hyvin julkistettavaksi juuri tänään, viettäessämme Jalkaväen vuosipäivää.

Juhlapuhe

Kirjat ovat luettavissa näillä sivuilla valikosta Julkaisut

Shopping Cart
Scroll to Top