Suomen jalkaväen juuret ulottuvat aina vuoteen 1555 asti. Kustaa (I) Vaasan johtaman Ruotsin ja Iivana (IV) Julman Venäjän välinen sota eli Suuri Venäjän sota käytiin vuosina 1555–1557. Tuona aikana 18. päivänä marraskuuta vuonna 1555 perustettiin ensimmäinen täysin suomalainen jalkaväkijoukko-osasto eli tuon ajan lippukunta. Tämä päivämäärä 18.11 on virallisesti vahvistettu Suomen jalkaväen vuosipäiväksi.
Jalkaväen tarkastaja, eversti Rainer Peltoniemi totesi juhlapuheessaan Mikkelin jalkaväkimuseolla muun muassa, että parhaillaan eletään vahvaa maavoimien vuosikymmentä.
– Käytössämme ovat hyvät resurssit, joilla parannamme joukkojemme kohtaamistaistelukykyä, jalkaväen taistelijoiden varustusta ja tulivoimaa, operatiivista tulenkäyttöä, liikkuvuutta, panssarintorjuntaa ja johtamista. Tällä varmistamme, että maapuolustuksemme suorituskyky kantaa pitkälle 2020 luvulle.
– Laajan puolustusjärjestelmämme kehittäminen ei ole mahdollista, että kaikkia puolustushaaroja ja suorituskykyjä kehitetään samanaikaisesti. Näköpiirissä siintävät Merivoimien välttämättömät alushankinnat sekä ilmavoimien tarpeellinen HX-hanke.
Jalkaväen vuosipäivän juhlaa vietettiin Jalkaväkimuseolla. Jalkaväen tarkastaja eversti Rainer Peltoniemi piti tilaisuudessa juhlapuheen. Rakuunasoittokunta vastasi tilaisuuden musiikista (kuva: MAAVE)
Peltoniemi korosti myös, että maavoimien pitkäjänteinen ja suunnitelmallinen kehittäminen tarvitsee tuekseen laadukasta tutkimusta. Häneen mukaansa tutkimustehtävät on parhaimmilaan kyetty ennalta asettamaan siten, että valmistuneet tutkimustulokset ovat olleet päätöksenteon tukena ja käytettävissä silloin kun tehdään pitkälle tulevaisuuteen tähtääviä ratkaisuja.
Jalkaväen tarkastajan, eversti Rainer Peltoniemen puhe jalkaväen vuosipäivän
juhlatilaisuudessa Mikkelissä 16.11.2018.
Suomen jalkaväen juuret ulottuvat aina vuoteen 1555 asti. Kustaa (I) Vaasan johtaman Ruotsin ja Iivana (IV) Julman Venäjän välinen sota eli Suuri Venäjän sota käytiin vuosina 1555–1557. Tuona aikana 18. päivänä marraskuuta vuonna 1555 perustettiin ensimmäinen täysin suomalainen jalkaväkijoukko-osasto eli tuon ajan lippukunta. Tämä päivämäärä 18.11 on virallisesti vahvistettu Suomen jalkaväen vuosipäiväksi.
Hyvät kuulijat,
Jalkaväki on Suomessa ollut alkuajoistaan lähtien Maavoimien pääaselaji, joka on muodostanut sodan ajan Puolustusvoimiemme eli kenttäarmeijamme rungon. Viime sotiemme aikana kenttäarmeijan rungon muodostivat jalkaväkirykmentit. Nykyisin tämän rungon muodostavat jalkaväen prikaatit, taisteluosastot ja pataljoonat sekä niitä tukevat muut aselajijoukot.
Sotiemme jälkeen suuri mullistus koettiin 1960 luvulla, kun jalkaväelle tuli palveluskäyttöön rynnäkkökiväärit. Konetuliaseesta tuli jokamiehen ase ja jalkaväen tulivoima kasvoi merkittävästi. Toinen suurempi mullistus ajoittui1980- ja 19 90- luvuille kun moottorointi tuli laajemmin osaksi myös jalkaväen joukkoja. Tällöin siirryttiin panssaroitujen miehistönkuljetusajoneuvojen ja telakuorma-autojen käyttöön, jotka paransivat merkittävästi liikesodankäyntikykyämme.
2000-luvulta lähtien jalkaväen kehitystä ovat leimanneet jatkuvasti lisääntyvät uudet järjestelmät ja suorituskyvyt ja niiden myötä tulivoiman, suojan ja liikkuvuuden kehittyminen ja kasvu.
2010-luvun puolivälin merkittävin uudistus oli Maavoimien taistelutavan uudistaminen, jossa jalkaväen taistelulla on aivan keskeinen rooli.
Tätä vuosikymmentä leimaa vahva valmiusnäkökulma. Kuluvana vuonna on useammassa yhteydessä todettu, että toimintaympäristömme ja erityisesti lähialueemme turvallisuusympäristön muutos on haastanut puolustusvoimat ennennäkemättömällä tavalla kehittämään valmiuttaan.
Maavoimien valmiuden perusta nopeisiin tilanteisiin vastaamiseksi luodaan pääosin jalkaväkiyksiköistä muodostetuilla valmiusosastoilla ja –yksiköillä. Olemme tehneet lukuisia kehittämis- ja parantamistoimenpiteitä ja kokonaisuutena koulutusorganisaatiomme on kehitetty kohti valmius- ja koulutusorganisaatiota. Tätä työtä tullaan jatkamaan.
Myös koulutusjärjestelmämme tuullaan uudistamaan edettäessä kohti 2020 lukua. Tämä on hyvä mahdollisuus nykyaikaistaa metodeitamme sekä tarkistaa koulutussisältöjä.
Herra kenraali hyvät kuulijat,
Lyhyt taustakatsaus osoittaa, että jalkaväessä on aina ollut muutoshaasteita. Välineistöä, taktiikkaa, koulutusta ja operatiivista toimintaa on kehitetty ja kehitetään ajan vaatimusten ja käytössä olevien resurssien mukaisesti.
Näyttäisi siltä, että muutosvauhti on yhä vain kiihtymässä ja näköpiirissä olevat muutostekijät tulevat haastamaan Suomen kuin muidenkin maiden asevoimat ennennäkemättömällä muutosnopeudella.
Sensoriteknologia, robotiikka, keinoäly ja autonomiset järjestelmät tuovat taistelukentälle hyvin nopeasti kokonaan uusia suorituskykyjä.
Myös hybridivaikuttaminen, kyber-sodankäynti ja avaruuden hyödyntäminen ovat tuoneet kokonaan uuden tavan vaikuttaa ja operoida osana sodankäyntiä. Tiedon määrä ja tarkoitushakuinen disinformaatio aiheuttavat tähän vielä omat lisähaasteensa.
Arvoisat kuulijat,
Samalla kun tiedämme mikä muuttuu, on yhtä tärkeä tietää, mikä ei muutu. Nähtävissä olevassa tulevaisuudessa ei tällä hetkellä ole näköpiirissä sellaista totaalista muutosta, joka kokonaan mullistaisi sodankäynnin.
Lukuisista muutostekijöistä huolimatta, meidän pitää edelleen ratkaista ja päättää, miten eri sotilaallisten suorituskykyjen käyttö organisoidaan sotatoimeksi ja yksittäisiksi operaatioiksi halutun loppuasetelman aikaansaamiseksi.
Valtakunnan avainkohteet on edelleen pidettävä omien joukkojen halussa, ihmisiä ja kohteita pitää suojata, on kyettävä viranomaisyhteistyöhön sekä on pystyttävä puolustamaan maa-alueita lyömällä vastustajan voimat. Näissä tehtävissä tarvitaan
edelleen vahvoja maavoimia ja suorituskykyisiä jalkaväkijoukkoja.
Maavoimat muodostaa Suomen alueellisen puolustusjärjestelmän perustan ja Maavoimat vastaa koko valtakunnan maapuolustuksesta. Maapuolustuksen suorituskyky on joukoissa, itsenäiseen taktiseen toimintaan kykenevissä yhtymissä, prikaateissa ja taisteluosastoissa sekä pataljoonissa. Yksittäiset suorituskyvyt ja uudet elementit pitää organisoida joukkoihin, jotta suorituskykyä voidaan ylipäätään käyttää kokonaisuutena.
Hyvä juhlayleisö,
Elämme parhaillaan vahvaa maavoimien vuosikymmentä. Käytössämme ovat hyvät resurssit, joilla parannamme joukkojemme kohtaamistaistelukykyä, jalkaväen taistelijoiden varustusta ja tulivoimaa, operatiivista tulenkäyttöä, liikkuvuutta, panssarintorjuntaa ja johtamista. Tällä varmistamme, että maapuolustuksemme suorituskyky kantaa pitkälle 2020 luvulle.
Laajan puolustusjärjestelmämme kehittäminen ei ole mahdollista, että kaikkia puolustushaaroja ja suorituskykyjä kehitetään samanaikaisesti. Näköpiirissä siintävät Merivoimien välttämättömät alushankinnat sekä ilmavoimien tarpeellinen HX-hanke.
Suomen sotilaallisen puolustuskyvyn päämääränä on muodostaa ennaltaehkäisevä pidäke ja kynnys sotilaalliselle voimankäytölle ja sillä uhkaamiselle. Pidäke muodostuu puolustusjärjestelmämme kyvystä torjua maahamme kohdistuvat hyökkäykset.
Keskeisimpiä osia ennaltaehkäisyssä ovat iskukykyiset maavoimat sekä suorituskykyiset ja modernit meri- ja ilmavoimat, jotta puolustusjärjestelmämme toimii kokonaisuutena. Maavoimiin nyt hankittava materiaali tulee olemaan operatiivisessa käytössä useamman vuosikymmenen ajan. Se luo perustan myös tulevaisuuden maapuolustukselle. Maavoimat tutkii ja selvittää samalla kehityslinjoja 2030 luvulle.
Olemme pysyneet aina ajan hermolla ja olemme kyenneet uudistamaan toimintaamme turvallisuusympäristön haasteiden mukaisesti. Olen vakuuttunut, että pitkäjänteinen suunnittelu ja tutkimuksen vuoropuhelu tuottavat meille parhaan lopputuloksen edettäessä kohti 2030 maavoimia ja jalkaväen kehitystarpeita.
Keskeisin voimavaramme on yleinen asevelvollisuus. Se takaa meille parhaan ja kustannustehokkaimman tavan järjestää maapuolustus myös tulevaisuudessa
Arvoisat kuulijat,
Pitkäjänteinen ja suunnitelmallinen kehittäminen tarvitsee tuekseen laadukasta tutkimusta. Parhaimmillaan tutkimustehtävät on kyetty ennalta asettamaan siten, että valmistuneet tutkimustulokset ovat olleet päätöksenteon tukena ja käytettävissä silloin kun tehdään pitkälle tulevaisuuteen tähtääviä ratkaisuja.
On erityisen hienoa ja arvokasta, että Jalkaväen vuosipäinä meillä on mahdollisuus vuorovuosina huomioida ja palkita vuoroin jalkaväen kehittäjiä ja vuoroin jalkaväen kouluttajia. Tänä vuonna ovat vuorossa ne jalkaväen kärkitaistelijat jotka ovat erityisesti ansioituneet jalkaväen tutkimuksen ja kehittämisen saralla.
Haluankin tässä yhteydessä vielä erikseen kiittää teitä kaikkia, jotka työskentelette Jalkaväen tutkimus- ja kehittämistyön parissa. Teette erittäin arvokasta ja tärkeää työtä jalkaväen ja koko puolustusjärjestelmämme hyväksi.
Haluan myös kiittää Jalkaväen säätiötä ja Urlus-säätiötä sekä muita tukijoitamme työstänne ja panoksestanne Jalkaväkiaselajin hyväksi. Teidän ansiostanne, voimme tänään huomioida ja palkita Jalkaväessä ansioituneita henkilöitä.
Herra kenraali arvoisat kutsuvieraat,
Lopuksi haluan toivottaa teille kaikille hyvää jalkaväen vuosipäivää ja rauhallista Joulun odotusta.
Päiväjuhlan yleisöä (Kuva: MAAVE)
Vuosipäivän yhteydessä julkistettiin vuoden jalkaväen kehittäjät. Tänä vuonna palkittiin vuoden jalkaväen kehittäjinä kaksi henkilöä:
• Kapteeni Pertti Kainulainen (PSK/MAASK)
• Insinööriyliluutnantti Ilkka Ahokas (PVTUTKL)
Kapteeni Kainulainen ja insinööriyliluutnantti Ahokas ovat vuodesta 2008 alkaen kymmenen vuoden ajan tehneet pitkäjänteisesti suojan ja läpäisyn tutkimusta, jonka tulokset ovat olleet päätöksenteon perusteena, kun on tehty ratkaisuja jalkaväelle hankittavista suorituskyvyistä.
Vuoden 2018 jalkaväen kehittäjinä palkittiin kapteeni Pertti Kainulainen (kuvassa oikealla) ja insinööri Ilkka Ahokas (Kuva MAAVE)
alkaväen säätiön hallituksen puheenjohtaja, eversti evp. Jari Kytölä luovutti molemmille palkituille säätiön stipendin.
Muut vuosipäivän palkitsemiset:
Jalkaväen ansioristi soljen kera
• toimitusjohtaja Juha Sarsama
Juha Sarsama on Jalkaväen säätiön hallituksen aktviisena jäsenenä kehittänyt merkittävällä tavalla säätiön varallisuuden hoitoa ja luonut entistä paremmat edellytykset apurahojen ja stipendien jakamiselle.
Jalkaväen tarkastajan numeroitu pöytästandaari
Erityisistä ansioista voidaan myöntää numeroitu Jalkaväen tarkastajan pöytästandaari Maavoimien leijonavaakunalla. Jalkaväen tarkastajan numeroidulla pöytästandaarilla palkittiin
• eversti evp. Hannu Liimatta
Eversti Liimatta väitteli sotatieteen tohtoriksi 22.10.2018. Liimatan väitöskirjassa tuotettiin uutta tietoa suomalaisen jalkaväkitaktiikan kehittymisestä.
Jalkaväen pöytästandaari
Jalkaväen avaintehtävistä vuoden aikana pois siirtyneille luovutettiin Jalkaväen pöytästandaari seuraaville henkilöille:
• everstiluutnantti Janne Hakaniemi
• everstiluutnantti Niko Hölttä
• everstiluutnantti Mikko Saarelainen
• komentaja Johan Tillander
• everstiluutnantti Vesa Vainio
• everstiluutnantti Jussi Viinamäki
• everstiluutnantti Jami Virta
• everstiluutnantti Jukka Vuorisalmi
• majuri Mika Saastamoinen
Jalkaväkistipendit
• majuri Mika Jääskeläinen (Maataistelukeskus)
• yliluutnantti Markus Matikainen (PSPR)
• kapteeni Erno Salo (MAASK)
• kapteeni Teemu Virkkala (KAIPR)
• yliluutnantti Miska Honkakoski (MAASK)
Majuri Mika Jääskeläinen on toiminut 1.9.2017 alkaen Maataistelukeskuksessa Jalkaväen tutkimusalajohtajana. Tehtävässään Jääskeläinen on tehnyt kiitettävää työtä jalkaväen tutkimusalan ja ohjesääntötyön hyväksi, mm. tänä vuonna valmistuvat Kaupunkijääkäripataljoonan ja Paikallispataljoonan oppaat sekä kevyen jalkaväkipataljoonan tutkimus.
Vaara-alueen piirto-ohjelmaa on kehitetty monen vuoden ajan Panssariprikaatissa. Ohjelma hyväksyttiin käyttöön pienikaliiperisten aseiden, panssarintorjuntaaseiden ja panssariajoneuvojen aseiden osalta 1.7.2018 ja kranaatinheittimien osalta 1.10. Piirto-ohjelma tekee vaara-alueiden piirtämisestä ja ammuntojen suunnittelusta entistä tehokkaampaa ja parantaa palvelusturvallisuutta. Ohjelman pääkehittäjänä on toiminut yliluutnantti Markus Matikainen Panssariprikaatista ja jalkaväen aseiden osalta päätestaajina ovat toimineet kapteeni Erno Salo ja yliluutnantti Miska Honkakoski Maasotakoululta.
Ampumakoulutusoppaan kirjoittaminen oli annettu toimeksi vuonna 2013, mutta työ ei edistynyt. Vuoden 2016 alussa kapteeni Teemu Virkkala Kainuun prikaatista aloitti Ampumakoulutusoppaan kirjoittajana. Virkkala teki erittäin ansiokasta työtä ja kirjoitti oppaan valmiiksi yhden vuoden sisällä. Valmis opas hyväksyttiin käyttöön 1.1.2018.